Buterlandin koulu on yksi Gronaun vanhimmista kouluista. Se mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1718. Kesäkuun 28. päivänä 1718 Horstmarin notaarin Johann Rotgerd Albersin kuulustelussa Burgmänner von Nienborger selitti Gronaun herruuden rajan, jossa heillä oli tällä hetkellä metsästysoikeus.
Entisen koulun perustaja oli Stephan Daniel Busch, entinen "kenttäsaarnaaja" piispa Christoph Bernhard von Galenin armeijassa. Hänestä tuli Gronaun ensimmäinen katolinen pappi uskonpuhdistuksen jälkeen vuonna 1674. Pyrkiessään elvyttämään Gronaun katolista yhteisöä hän lahjoitti nopeasti talon, puutarhan ja viljelysmaata katolisen "Butterland-koulun" perustaksi, joka sijaitsi hieman Gronaun ulkopuolella nykyisen Schäferwegin varrella. Ensimmäiseksi koulunjohtajaksi tuli Sylvester Brandt, entinen kirurgi. Hän opetti koulua Buterlandissa hyvin vanhaksi asti, sillä tuolloin ei ollut eläkettä. Paikallinen Gerhardus Leving asetettiin hänen rinnalleen, ja hänestä tuli myöhemmin hänen seuraajansa. Hänellä oli talvella vajaat 25 oppilasta ja kesällä vain 5-6 oppilasta. Levingit olivat Buterlandin opettajia kolme sukupolvea peräkkäin. Opetus tapahtui yhdessä huoneessa, aluksi vanhassa koulurakennuksessa, myöhemmin Levingien naapurissa sijaitsevassa Kötterhausissa.
Vuonna 1839 uusi koulu rakennetaan nykyiselle paikalleen ja otetaan käyttöön. Uuden rakennuksen, johon kuuluu luokkahuone ja opettajan asunto, kustannukset ovat 1216 taleria ja 17 hopeagroschenia. Dömernistä kotoisin olevalla 31-vuotiaalla poikamiesopettaja Bernzenillä on 84 oppilasta, kesäisin vähemmän, koska lapsia tarvitaan auttamaan pelloilla, karjan kanssa ja turpeen leikkaamisessa.
Bernzenin seuraaja Bernhard Averdick Dattelnista jättää hallitukselle siirtopyynnön vain kahden vuoden työskentelyn jälkeen Buterlandin koulussa. Hän ja monet hänen kollegansa tulevat ja menevät, koska he eivät selviydy pienillä tuloillaan edes suurimmalla säästäväisyydellä.
Vuonna 1883 osa opettajan asunnosta muutetaan toiseksi luokkahuoneeksi. Vuodesta 1884 lähtien Buterlandin koulu on kaksiluokkainen alakoulu. Vuotta myöhemmin Warendorfista kotoisin oleva Theodor Eimann, joka oli ehdolla koululautakunnan jäseneksi, tulee toiseksi opettajaksi.
Vuonna 1892 kollegojen luettelossa esiintyy ensimmäistä kertaa naisopettajan nimi. Tuolloin kaksi opettajaa opetti 229 oppilasta.
Vuoteen 1898 asti se liitettiin vielä Epen alueeseen.
Vuonna 1901 Josef Schwering, joka oli Gronaun Pyhän Antoniuksen kirkkoherra vuosina 1851-1902, nimitti Darfeldista kotoisin olevan Maria Langenhorstin paikalliseksi koulutarkastajaksi.
Vuosi 1910 toi sitten käänteen uusien koulutilojen tarpeeseen. Vanhaa koulua vastapäätä rakennetaan 20 000 markalla uusi kaksiluokkainen koulu, jossa on opettajainhuone, täsmälleen nykyisen koulun paikalle. Koulun arki kulkee nyt normaalisti, kunnes ensimmäisen maailmansodan syttyminen tuo mukanaan uusia vaikeuksia. Ensimmäisen maailmansodan aikana oppitunteja pidetään kesällä kello 7.00-12.00 ja talvella kello 8.30-13.00. Koulu ei ole vielä aloittanut toimintaansa.
Sodan jälkeisinä vuosina oppilaiden määrä kasvaa jälleen. Vuonna 1929 kaksiluokkaista koulua laajennetaan neljällä luokalla 97 000 Rentenmarkin kustannuksella. Näin Buterlandin koulu saa nykyisen muotonsa. Rehtori on Karl Schliebs. Kukin opettaja opettaa keskimäärin 52 lasta.
Ennen toista maailmansotaa myös Buterlandin koulun kouluelämä oli kansallissosialististen aatteiden sävyttämää. Sotavuosina toimitusvaikeudet vaikuttivat oppilaiden ja opettajien työhön. Pääsiäisenä 1945 raskas tykistötuli sai monet buterlandilaiset pelkäämään henkensä puolesta koulun ilmasuojassa. Ensimmäiset kaatuneiden saksalaisten ja liittoutuneiden sotilaiden haudat löytyvät läheisestä koulun metsästä. Kuukausia kestäneen sulkemisen jälkeen Buterlandin koulu jatkaa opetusta 15. lokakuuta 1945. Ensimmäinen rehtori sodan jälkeen on rehtori Aloys Seyock. Koulusta puuttuivat perustarpeet. Lapset saavat CARE-apujärjestön lahjoittamia kouluaterioita. Koulussa on nyt 473 oppilasta, joita opettaa 9 opettajaa 6 luokkahuoneessa.
1950-luvun alussa luokkakoot olivat 60-70 oppilasta.
Vuonna 1960 koulu kunnostetaan ja se saa nykyisen muotonsa.
Vuonna 1963 Gronaun kaupunki rakentaa Eichenhofstraßeen Ludgerusschule-koulun Buterlandschule-koulun tilalle. Koulussa on nyt kaksi rakennusta, joissa opetetaan yhteensä 429 lasta.
Vuonna 1968 maamme peruskoulujärjestelmä muuttui perusteellisesti, kun vanhat peruskoulut muutettiin alakouluiksi (luokat 1-4) ja yläkouluiksi (luokat 5-9, myöhemmin luokat 5-10). Buterlandin koulusta tulee alakoulu, ja se jää Buterlandin rakennukseen, jossa on 272 oppilasta. Keskikoulu (West) saa Ludgerus-rakennuksen sekä nykyisen Martin Luther -koulun rakennuksen.
Toinen uudistus koulujärjestelmässä on koululaisten päiväkotien käyttöönotto, jossa kouluikäisiä lapsia, jotka eivät vielä ole kouluvalmiita, ohjataan kouluvalmiuteen monin eri tavoin. Vuonna 1970 Buterlandin koulun yhteyteen lisätään koululasten päiväkoti, jossa opiskelevat myös Martin Luther- ja Wilhelm-koulun oppilaat.
Vuonna 1980 Ludgerusschule siirtyy jälleen osaksi Buterlandschulea Hauptschule Westin muutettua pois. Sillä on nyt jälleen kaksi rakennusta. Enscheder Straße erottaa pohjoisen ja eteläisen valuma-alueen toisistaan.
Elokuun 1. päivänä 1982 koulussa otettiin käyttöön täysi viisipäiväinen työviikko. Aluksi lapset ja opettajat saivat yhden ja sitten kaksi lauantaita kuukaudessa vapaata, mutta nyt he saivat nauttia lauantaista koko ajan.
Vuonna 1986 koulu sponsoroi SOS-lapsikylää El Salvadorissa.
Lukuvuoden 1989/90 alussa uudet oppilaat oppivat ensin painetun kirjoituksen ja sitten "yksinkertaistetun alkukirjaimen". Tämä tarkoittaa, että he jättävät hyvästit vuosikymmeniä tutuille latinalaisille aakkosille.
Merkittävä päivä kaikille Gronaun alueen peruskouluille on 6.-7. syyskuuta 1990, jolloin vanhempien aloite saa vanhemmat äänestämään protestanttisten ja katolisten peruskoulujen muuttamisesta yhteisiksi peruskouluiksi. Kaikki kuusi peruskoulua, Buterlandschule mukaan lukien, toimivat yhteisökouluina lukuvuoden 1992/93 alusta alkaen.
Huhtikuussa 1991 Buterlandin koulu järjestää ensimmäistä kertaa niin sanotun "projektiviikon". Sen tarkoituksena on valmistautua osallistumaan Gronaun koulukulttuuripäiville toukokuussa 1991, ja henkilökunnan päätöksen mukaan kouluun istutetaan koulupuutarha, joka oli ollut olemassa jo vuosikymmeniä sitten vanhassa alakoulussa.
Kouluvuonna 1992/93 paljon keskustelua herättäneen Kienbaumin raportin ja siitä johtuvien osavaltion hallituksen säästötoimien vaikutukset alkoivat ensimmäistä kertaa näkyä. Edellisenä lukuvuonna Buterlandin koulu oli pystynyt muodostamaan kolme 19 oppilaan luokkaa, joissa kussakin oli 57 uutta oppilasta, mutta nyt oli perustettava kaksi suurta luokkaa, joissa oli 29 ja 28 lasta ja joissa oli myös 57 uutta oppilasta.
Marraskuussa 1992 raju myrsky pyyhkäisi jälleen kerran Gronaun ja Buterlandin yli. Jälleen kerran yksi niistä 13 "aikansa eläneestä" lehmuksesta, joiden keskellä Buterlandin vanha koulu oli sijainnut vuoteen 1950 asti, sai osuman.
Lukuvuoden 1992/1993 keskipisteenä on 275-vuotisjuhla.
Vuodesta 1998 lähtien alakoulun opetus on järjestetty pääasiassa Buterlandin koulussa. Tätä tarkoitusta varten on jopa vihitty käyttöön uusi rakennus.
Jo jonkin aikaa vuosiluokkia on laajennettu yhdellä luokalla, ja Buterlandin koulu on nyt kolmiluokkainen koulu, kuten se oli ennenkin.
Kouluelämä on muuttunut ajan myötä. Buterlandin koulu on paikka, jossa opitaan ja eletään yhdessä. Oppilaiden tulisi tuntea olonsa kotoisaksi tässä paikassa. Heillä pitäisi myös myöhemmin olla mukavia muistoja siellä vietetystä ajasta. "Oman" Buterland Schoolin rakennuksen pitäisi olla heille tuttu.
Vanha rakennus, jonka pääpiirteet on rakennettu yli 100 vuotta sitten, joutuu pian tekemään tilaa uudelle rakennukselle. Kouluna voimme kuitenkin tyytyväisinä todeta, että tämä rakennus on tarjonnut opetusta ja iloa nuorille monien sukupolvien ajan.